Wanhaa Perniötä Vanhaa Perniötä. Kuvakulma nykyisen lukion tienoilta pohjoiseen. Vasemmalla vanha kymmenysaitta ja kuvan oikeassa reunassa vanha seurakuntatalo ja ns. Westerlingin huvila. Viimeksi mainittu on nyt Kuosan huvila. Maiju Tammelinin tallentama idyllinen näkymä Kosken kartanon kirkosta, jolloin entistä hautuumaa-aluetta ympäröi vielä puuaita. Näkymä Lampolan luota pohjoiseen. Taimpana Osk. Lehdon puusepänverstas, sen edessä uudehko Raimalan paja, jonka rakennutti Kustaa Lindström, myöh. Raimala. Edessä oikealla näkyy Lampolan vanhaa ulkorakennusta, jossa oli mm. K.F. Kaarlosen keräämää vanhaa maanviljelystyökalukokoelmaa ennen nykyisen museon aikaa. Antti Hahlin Pesän puoti on muuttunut Perniön Osuuskaupan päämyymäläksi. Taustalla O.W. Viljasen rakennuttama Viertola. Eräs harvoista säilyneistä vanhoista rakennuksista keskeisimmässä kirkonkylässä. Kuva entiseltä Roosin mäeltä eli seurojentalonmäeltä Pesän suuntaan. Ajoittunee 1920-luvun loppuun. Vasemmalta Perniön Osuuskauppa, Salmelan Pyyntalo ja G. Tammelin Oy:n liikerakennus. Pesän keskeisintä aluetta, Tammelin, Perniön Osuuskauppa, Pyyntalo vuokralaisineen, Miettisen kenkäkauppa ja nimismiehen kanslia. Välähdys lienee aivan 1930-luvun lopulta. Maiju Tammelin on käväissyt Arpalahden pelloilla ja ikuistanut Arpalahden kappelin eli Yliskylän kirkon lounaasta. Latokartanon koski on yksi suurimpia lounais-Suomen koskia. Se virtaa Kiskonjoessa ja putouskorkeus lähes 15 metriä. Koskialue on todella upea luonnonympäristö. Perniön museo Perniön museorakennuksen vastaanottokatselmus v. 1930. Henkilöt vasemmalta urakoitsija Leino, pankinjohtaja Aksel Enberg, kunnanlääkäri C.G. Bremer, urakoitsija Anian Leino, kunnallisneuvos K.F. Kaarlonen, kartanonomistaja Kalle Tuominen, kouluneuvos M.A. Knaapinen, taloustirehtööri Paulus Niemelä ja pääurakoitsija Emil Leino. Leinon urakoitsijaryhmä oli Kiskosta. Kesäinen kuva vuodelta 1932, mukana kaksi kotiseututyön harrastajaa. Edessä vas. K.F. Kaarlonen, Juho Lehtonen, Augusta Erflund, K.A. Erflund. Takana Elvi Myrsky ja opettaja Vilho Myrsky. Perniön ns. punainen pappila on eräs vanhimpia säilyneitä pappilarakennuksia Suomessa. Se lienee rakennettu jo 1740-luvulla. Rakennuksen säilymisen aikaisempina vuosisatoina on taannut sen alla sijaitsevat ehkä jo Kustaa Vaasan aikaiset hyvät kellarit. Seurakunnan omistama rakennus on nykyisin suojeltu. Maijun kuva Tammelinin liikerakennuksen ateljeesta pohjoiseen. Perniön Seurojentalo, alla uusi Perniön Osuuskaupan varastorakennus, taaempana Viertola, sitten Perniön Osuuskaupan leipomo ja päämyymälä. Perniön alueella on lukuisia hiidenkirnuja, jääkauden aikaisia jäänteitä. Ehkä suurin löytyy etelä-Perniön alueelta, jonka halkaisija on runsaat kaksi metriä. Perniön kunnan entinen virastorakennus lehmusten kehystämänä. Ikiajoista asti on tärkeä valtaväylä halkonut perniöläistä maisemaa. Viime vuosisadan muistoina on vielä löydettävissä muutama vanha kivinen kilometripylväs.